Monikielinen kirjasto palvelee koko Suomea

Monikielinen kirjasto on lähikirjastosi asut missä päin Suomea tahansa. Monikielinen kirjasto tarjoaa kaikille Suomessa asuville vieraskielisille kirjallisuutta omalla kielellä.
Helsingin kaupunginkirjasto – yleisten kirjastojen keskuskirjasto sai vuonna 1995 Opetusministeriöltä tehtäväkseen toimia Ulkomaalaiskirjastona nykyisin Monikielisenä kirjastona Suomessa. Tätä tehtävää varten kaupunginkirjasto saa erityisen valtionavustuksen.

Monikielisen kirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Päävastuu vieraskielisen väestön yleisistä kirjastopalveluista on edelleen kunnilla.
Monikieliseen kirjastotoimintaan myönnetyillä varoilla hankitaan kirjastojen yhteiskäyttöön aineistoa sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia. Tehtävään ei sisälly aineiston hankinta pohjoismaisilla kielillä eikä seuraavilla kielillä: englanti, saksa, ranska, italia, espanja, viro ja venäjä.

Kirjastot hankkivat vieraskielistä aineistoa asiakkaidensa tarpeisiin, myös meillä harvinaisilla kielillä, asukaspohjansa mukaan. Monikielisen kirjaston kokoelmalla tuetaan kirjastojen asiakaspalvelua. Monikielisen kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa kirjastoja vieraskielisen aineiston hankinnassa ja antaa tietoa aineiston hankintapaikoista.

Voit selata monikielisen kirjaston kokoelmia netissä

Monikielisen kirjaston kokoelma on sijoitettu Helsingin Pasilan kirjaston osastoille. Pääosa kokoelmasta on kirjallisuutta, jota on yli 80 kielellä niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Lisäksi kirjasto hankkii musiikkia, elokuvia, aikakauslehtiä, äänikirjoja ja e-kirjoja. Suurimmat kokoelmat ovat arabia, kiina, somali ja persia (farsi). Kokoelmassa on yli 21 000 nidettä. Pieniä määriä kirjoja on myös meillä harvinaisemmilla kielillä kuten esimerkiksi: urdu, vepsä, tamili ja moni muu. Monikielisen kirjaston aineistoon voi tutustua ja sitä voi hakea Helmet.fi-sivustolta. Hakulomake löytyy valitsemalla sivustolta ”Hae aineistoa” ja ”Tarkennettu haku”. Aineisto tilataan oman lähikirjaston kautta. https://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/helmet

Saamenkielisen aineiston kattavasta hankinnasta Suomessa vastaa Rovaniemen kaupunginkirjaston yhteydessä toimiva Saamelainen erikoiskirjasto. Nämä aineistot löytyvät Lapin kirjaston yhteisestä tietokannasta: https://lapinkirjasto.finna.fi/. Aineistoa on yli 8000 nimekettä.

Sompion kirjaston vieraskielisen aineiston määrä on rajallinen, mutta kirjasto tilaa asiakkaille lainoja muualta tarpeen mukaan. Helsingin kaupunginkirjaston eli yleisten kirjastojen keskuskirjaston kokoelma on laaja myös pohjoismaisten kielten ja niiden eurooppalaisten kielien osalta, joita Monikielinen kirjasto ei hanki. Venäjänkielinen kirjasto toimii Espoossa Sellon kirjaston tiloissa ja myös sieltä lähetetään lainoja koko Suomeen. Haku tapahtuu samoin Helmet-kirjastojen tietokannan kautta.

Suomi-arabia satu netissä

Siinä sinä olet, kertoo pienen Sama-tytön isästä, joka on lähtenyt toiseen maahan. Kirja on tarina pienen tytön matkasta toiseen maailmaan mielikuvituksen voimalla, kertomus ikävästä ja toivosta. Kirjan lukee suomeksi itse teoksen tekijä Katri Tapola ja arabiaksi Oodin kirjastovirkailijana toimiva Aicha Benmerabet.

Katri Tapolan kirjoittama ja Aya Chalabeen kääntämä kirja Siinä sinä olet (Kustannusosakeyhtiö Teos, 2020) on tunteikas, mutta viihdyttävä lasten teos johon aikuinenkin uppoutuu. Tekstin ohella on todella rikas ja värikäs kuvitus jonka on kuvittanut kuvataiteilija ja runoilija Muhaned Durubi. Satutunti pidettiin tämän vuoden toukokuussa ja se on katsottavissa jatkossakin kirjailijan luvalla helsinkikanavalla osoitteessa:
https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/vod?assetId=55197846.

Kirjailija Katri Tapola vieraili Sodankylässä Sompion kirjaston kutsumana vuoden 2017 lopulla, jolloin kirjastossa oli laaja Toiveretki-näyttely, joka perustui Tapolan saman nimiseen suomalais-arabialaiseen kirjaan.

Tiina Heinänen

Ääni Itä-Suomesta

Vuoden 2017 Helsingin Sanomien Teema-lehdessä numero viisi, joka käsittelee kirjoittamista, pohditaan aiheita, jotka puuttuvat tai ovat vähäisiä suomalaisessa kirjallisuudessa. Yksi niistä on Itä-Suomen ääni. Tähän huutoon vastaa Nurmeksesta kotoisin oleva Katja Kärki, joka julkaisi viime vuonna esikoisteoksensa Jumalan huone. Teos on pohjoiskarjalaisen Martikaisen suvun tarina 1930-luvulta nykypäivään. Teoksen kustansi Bazar Kustannus.

Luin kirjan vappuna ja se todella tempaisi mukaansa. Melkein viisisataa sivua. Oli hyvin vaikea irrottautua ja lähteä ulos vaikka aurinko kuinka houkutteli. Elsan, Marian ja Ailin tarinat veivät mennessään.

Elävää murretta

”Tule Aili sinähi ens pyhänä kuuntelemmaan, niin kaunniisti se puhhuu”, Anna sanoo.
”Niin on voimistunu olo sen jäläkkeen”, Irja jatkaa.
”Lapista se on tullu kirkonkylälle suarnnaammaan, puhhuu ku enkelten kieltä”, Anna kehuu.

Jumalan huoneessa kuuluu naisten ääni. Kolme eri-ikäistä naista toimii kokijana ja kertojana. He kokevat samoja tapahtumia ja tilanteita ja kuvaavat ne omasta näkökulmastaan. Näin lukijan käsitys siitä mitä on tapahtunut saa lisää väriä ja syvyyttä. Tapahtuu ristivalotus.

Kirja kuvaa uskonyhteisöä, jossa naisen ääni ei kuulu, nainen on leipoja, kahvinkeittäjä ja synnyttäjä. Nuoremman sukupolven naiset eivät enää asetu heille annettuun kapeaan rooliin. He eivät mahdu ahtaisiin raameihin, vaan kapinoivat ja lähtevät etsimään omaa tietään. Samalla suvun ikävät asiat, joita on lakaistu mattojenkin alle, tulevat näkyviin ja kirjan henkilöt joutuvat pohtimaan perheen asemaa, omaa paikkaansa siinä ja tehtyjä tekoja. Voiko antaa anteeksi?

Katja Kärki on onnistunut kirjoittamaan runsaan romaanin, jonka henkilögalleria ja tapahtumakalenteri ovat täysiä. Lukija ei kuitenkaan eksy matkalla vaan pysyy hyvin kyydissä, siitä kirjailija pitää huolen.

Kärki asuu nykyään Rovaniemellä perheineen. Toivottavasti tämä omaääninen kirjailija jatkaa uusien aiheiden parissa ja julkaisee lisää kirjoja lukijoiden iloksi.

Tiina

Suomen kirjastot ovat kiinni Valtioneuvoston päätöksellä 13.5. saakka koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Asiakkaiden lainat on uusittu keskitetysti ja eräpäivät on siirretty kesäkuun alkuun. Myös asiakkaiden tekemät varaukset ovat voimassa ja ne toimitetaan varaajille sitten kun kirjastot jälleen avaavat ovensa.
Kirjaston verkkopalvelut ovat käytössä edelleen osoitteessa lapinkirjasto.finna.fi. Sivuilta löytyy tietoa monista e-aineistopalveluista, joita voi käyttää joko kirjastokortilla ja pin-koodilla tai aivan helposti ilman mitään kortteja.

Töitä riittää

Kirjastossa on paljon työtä, joka ei näy asiakkaille. Kirjat, lehdet, elokuvat ja muut aineistot pitää valita, tilata, vastaanottaa, viedä kirjastojärjestelmään ja kunnostaa lainausta varten. Pitää huolehtia päivittäisestä postista, laskuista, puheluista ja sähköposteista.

Kirjaston yksi tärkeistä töistä on kokoelmatyö. Sompion kirjasto siirtyi yhdessä Lapin kirjasto-kimpan kanssa Koha-kirjastojärjestelmään keväällä 2017. Siirrot uuteen järjestelmään eivät onnistuneet täydellisesti, uusi järjestelmä ei tunnistanut osaa asiakkaista ja aineistoista. Näissä on riittänyt korjattavaa muutoksesta lähtien.

Omatoimikirjastoa suunnitellaan

Sodankylän kirjastossa suunnitellaan koko kirjaston siirtymistä omatoimikäyttöön. Lehtisali on ollut omatoimikäytössä jo vuodesta 2013 alkaen, asiakkaat kirjautuvat sisälle sähköisellä avaimella ja lehtisali on heidän käytössään joka päivä klo 7-22. Jotta koko kirjasto voisi toimia omatoimikirjastona, on hyvä käydä kokoelma läpi ja löytää sellaiset niteet, joita järjestelmä ei tunnista, jotta omatoimilainaus toimisi joustavasti ja oikein. Kirjastossa on lainausautomaatti, jossa on haluttaessa myös palautustoiminto.

Kokoelmatyö tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen aineistoyksikkö käytetään kirjastojärjestelmän kautta ja katsotaan, että sen tiedot ovat oikein, samalla arvioidaan aineiston kunto, ajankohtaisuus ym. ja päätetään säilyykö nide kokoelmassa vai poistetaanko se. Myös hyllyt ja niteet pyyhitään. Niteet, joita Koha ei tunnista, korjataan. Sodankylän kirjastossa aineistoa on yli 100 000 nidettä, kirjastoauto Hillassa yli 5000, Savukosken kirjastossa yli 25 000 ja Pelkosenniemellä yli 23 000 nidettä.

Teimme laskelmaa kokoelmatyön vaatimasta ajasta. Jos työntekijä keskittyy koko työpäivän ajan vain ja ainoastaan kokoelman läpikäyntiin hän saattaa parhaassa tapauksessa selvittää noin 100 nidettä (erittäin optimistinen arvio!). Jos kirjaston kokoelma on kaikkineen runsaat satatuhatta nidettä, niin työpäiviä tarvitaan 1000. Työajassa tämä luku tarkoittaa noin 4,76 vuotta!

Digikoulutusta, uudistamista ja muuta

Lapin kirjastoilla on meneillään tänä vuonna yhteinen digikoulutus henkilökunnalle. Se on netissä tapahtuva koulutus, jossa on myös testit eri osa-alueiden oppimisen jälkeen. Savukoskella on lakkautettu kaksi lainausasemaa ja näiden kokoelmat täytyy siirtää Savukosken kirkolle kirjastoon ja käydä läpi samoin kuin kokoelmatyössä. Sodankylän kirjaston lasten kuvakirjaosastoa ollaan uudistamassa, jotta aiheen mukainen jaottelu helpottuu ja on ajan tasalla. Sompion kirjaston nettisivut ovat kymmenen vuoden takaa, niiden uusiminen on myös työn alla. Kirjastoauto Hilla on siirtymässä ensi syksynä kolmen viikon reittiaikatauluun ja uuden aikataulun suunnittelu vie nyt enemmän aikaa kuin normaalisti. Kuulemme myös asiakkaiden näkökantoja ja pysäkkitoiveita. Lisäksi poikkeusolojen aikana kirjaston Virtu-piste palvelee niitä henkilöitä, joilla ei ole käytössään tietokonetta ja nettiyhteyttä. Kirjastosta voi varata ajan ja tulla maksamaan laskuja tai kirjautumaan te-palveluihin.

Aluehallintovirastot ovat linjanneet, että kaikesta fyysisen aineiston lainauksesta ja jakelusta eri muodoissa tulee kirjastoissa luopua sulkuaikana. Linjaus ei erottele isoja ja pieniä kirjastoja; kaikkien osalta osapuolina on ihmisiä, joita on tarkoitus suojella.

Vaikka työtä piisaa, meillä on ikävä teitä hyvät asiakkaat! Toivottavasti näemme pian! Voikaa hyvin ja pysykää terveinä!

Sompion kirjasto toimii kiinnioloaikana somessa, seuraa meitä

https://www.sompionkirjasto.fi/
https://www.facebook.com/sompionkirjasto
https://www.instagram.com/sompion.kirjasto/?utm_source=ig_embed

Sompion kirjaston henkilökunta

Ajankohtaista
*Voit soittaa Sodankylän kirjastoon, jos sinulla on kysyttävää, arkena klo 9-15, puh. 0400 276 114.
*Huhtikuun lukuhaasteet: 1.Lukekaa yhdessä perheen kanssa teos (sarjakuva, lehti, uutinen, kirja, ääni- tai e-kirja). 2.Lue teos, jossa seikkaillaan eri maissa (oikea/fantasia). 3.Lue sellainen teos, jossa on eläimiä.
*Suunnittele Sompion kirjastolle sukat! –ehdit vielä osallistua. Palkintoja tiedossa!
*Sompion kirjasto kutsuu isiä, pappoja, setiä ja muita miehiä viettämään aikaa omien tai naapurin poikien kanssa lukuhetkien merkeissä ja pyydämme: suositelkaa muillekin luettavaa. Ottakaa kuva tai kertokaa vähintään viidellä lauseella miksi suosittelette juuri tätä luettavaa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hyvät palkinnot! Suositteluaika 9.4.-9.5.
*Sodankylän kirjasto osallistuu Nalle-kampanjaan. Tule bongaamaan montako pehmoystävää kirjaston ikkunassa on.
* Mitä tehdä, jos haluaa käyttää kirjautumista vaativia e-palveluja, mutta ei ole kirjastokorttia Lapin kirjastoon? Kirjastot tarjoavat asiakkaille poikkeusolojen aikana e-asiakkuutta, jolla e-aineistot saa käyttöön. E-asiakkuuden voi rekisteröidä arkisin klo 9 - 15 välisenä aikana puhelimitse numerossa 050 315 1485. E-asiakkuutta voi tiedustella myös sähköpostilla palaute.kirjasto@rovaniemi.fi tai Lapinkirjasto.finna.fi - sivun palautelomakkeella.

Mitä Sie luet vuonna 2020?

Vuosi 2020 aloittaa uuden vuosikymmenen ja uuden vuosikymmenen kunniaksi Sompion kirjasto lanseeraa teemaksi: Koko Sompio Lukee 2020.


Lukeminen on asia, joka minusta on ajan saatossa saanut hieman mustavalkoisen kuvan. Lukeminen mielletään joko-tai asenteelliseksi. Joko sinä pidät siitä, ja luet kirjan kuin kirjan tehokkaasti. Tai sitten lukeminen on kuin rutto sinulle, välttelet viimeiseen asti. Missä se kultainen keskitie on?

Sompion kirjasto haluaa nyt tänä vuonna näkyä ja kuulua tämän asian tiimoilta. Edistää, kertoa ja mahdollistaa lukemista ja tuoda lukemisen käsitteen tälle vuosikymmenelle. Kaikki muuttuu ja kirjasto ja lukeminen mukautuvat muutokseen.

Teemavuoden lisäksi Sompion kirjasto aloittaa myös hankkeen:
Lukeminen jätkientyökalupakkiin. Hankkeen pääpainopisteessä ovat kaiken ikäiset jätkät. Hankkeen tarkoituksena on tuulettaa heidän käsityksiään lukemisesta, edistää myönteistä suhtautumista lukemiseen ja lukemisen ja lukutaidon merkityksen vahvistaminen. Ympäristöllä on myös suuri vaikutus ja hankkeen aikana on tarkoitus tavoittaa jätkien tukihenkilöt, lähimmät esikuvat ja roolimallit, sekä taustatahot, jotka ovat mukana jätkien eri elämäntilanteissa.

Kaksi ”projektia” samanaikaisesti on jännittävä haaste. Aiheet ovat molemmissa tärkeitä, eivätkä missään nimessä poissulje toisiaan. Itse näen nämä hankkeet yhteisöllisyyden näkökulmasta. Lukemisen edistäminen ja tukeminen eivät ole vain kirjaston, varhaiskasvatuksen tai koulujen vastuulla. Lukeminen on meidän kaikkien asia. Me kaikki voimme omalla tavallamme edistää ja vahvistaa lukemista. Sen toivoisin jäävän ihmisten ajatuksiin tämän vuoden lopussa, kun projektit saadaan päätökseen.

Lukemisen ei tarvitse olla joko tai –ajatuksellista, yksitoikkoista tai rajaavaa.
Lukea voi kuka vain, milloin vain, missä vain, mitä vain ja miten vain.

Mitä SIE luet vuonna 2020?

Lainanpäivänä la 8.2. lanseerataan sekä projekti että teemavuosi kirjastolla. Tule mukaan!
Tarkemmat tiedot instassa, facebookissa ja kirjaston nettisivuilla

Jenna Simontaival, Lukeminen jätkien työkalupakkiin -projektinvetäjä

Lars Mytting, norjalainen kirjailija

Katselen kirjoja oslolaisessa kirjakaupassa. Haluan täyttää aukkoa, joka ammottaa norjalaisten nykykirjailijoiden kohdalla lukemissani kirjoissa. Valitsen lopulta yhden ja suuntaan myyjärouvan luokse. Suosittelisiko hän tätä kirjaa? Kyllä hän suosittelee. Pitää kirjailijan teoksista ja hänestä itse kirjailija on miellyttävä ja rauhallinen henkilö, jonka ei tarvitse mitenkään korostaa itseään. Tämän teoksen kieltä hän kehuu aivan erityisesti, niin kaunista norjaa ja tarina on mielenkiintoinen. Teen ostopäätöksen.

Reppuuni asettuu Lars Myttingin vuonna 2014 ilmestynyt kirja, jonka norjankielinen nimi on Svom med dem som drukner. Ajattelen, että teoksen lukeminen norjaksi voi olla sen verran haasteellinen tehtävä, että kielen kauneus jääkin minulta huomaamatta. Niinpä valitsen kirjan englanninnoksen, joka ilmestyi 2017 ja kuuluu The Sixteen Trees of the Somme. Suomennoskin on tulossa piakkoin ja se mukailee englantilaisen version nimeä: Sommen kuusitoista puuta.

Kun alan lukea Myttingin kirjaa, olen hetken päästä aivan mennyttä lukijaa. En enää näe enkä kuule mitään muuta. Kauniit englanninkieliset lauseet uppoavat tajuntaani ja vievät minua yhä syvemmälle tarinan maailmaan. Kirjassa liikutaan yhdeksänkymmentäluvun Norjassa ja siitä takaisin päin aina ensimmäiseen maailmansotaan ja juuri Sommen taisteluun. Tärkeä tapahtumapaikka ovat myös Shetlannin saaret, jotka joskus aiemmin kuuluivat Norjalle, sittemmin ja nyt Englannille.

Pohjois-Norjan maaseudulla ylhäällä vuorella on maatalo, jossa elää ja kasvaa Edvard yhdessä isovanhempiensa kanssa, kunnes jäljellä on enää isoisä. Vanhemmat kuolivat, kun poika oli kolmevuotias. Elämä pyörii maatalon töiden ympärillä, menneistä ei puhuta, kyläläisetkin ovat kaukaisia, ylhäällä korkealla on oma rauha. Satunnaiset tapahtumat ihmetyttävät poikaa, mutta hän ei saa niihin selitystä, eikä edes uskalla kysyä. Edvardin ollessa noin parikymppinen, isoisä kuolee ja kaikki Edvardin elämänaikaiset kysymykset vyöryvät hänen tajuntaansa. Miten vanhemmat kuolivat? Mitä salaisuuksia oli isoisällä? Mikä mies oli Einar, isoisän veli? Mitä tapahtui Norjan miehityksen aikana, millä puolella oli isoisä, millä Einar? Miksi sitä, miksi tätä?

Edvardin ei auta muu kuin kuunnella sisintään ja lähteä matkalle selvittämään heiveröisten muistikuvien ja pienten löytyneiden vinkkien sisältöä, jotka sitten paljastuvat hänen koko elämäkseen. Muistin kätköistä nousee lisää ja lisää aavistuksenomaisia tuntemuksia ja salaisuudet paljastuvat.

Mytting kerii auki tarinaa hyvin kiehtovalla tavalla. Hän kutoo lukijan siihen mukaan, eikä päästä tätä otteestaan edes silloin kun koko kuva on näkyvissä. Jännittävä, kiehtova kirja. Suosittelen.

Tämän tarinan tärkeä ydin on puu: Sommen kuusitoista puuta. Kirjailija Mytting on kirjoittanut puista myös kirjassaan Täyttä puuta: pilko, pinoa ja kuivaa – puulämmittämisen taito, joka kuvaa lämmöllä puulla lämmittämistä. Hevosvoimat on autoharrastaja Myttingin ensimmäinen romaani ja sekin löytyy suomeksi.

Tiina Heinänen

Oslossa kirjastot uusiutuvat

Osallistuin Suomen Aluehallintovirastojen järjestämälle kirjastohenkilökunnan opintomatkalle Osloon syyskuun toisella viikolla yhdessä noin 25 muun kirjastolaisen kanssa. Reissu oli antoisa! Kirjastot käyvät siellä läpi varsinaista uudistumisprosessia. Oli pieni tai iso kirjasto niin uudet tuulet puhaltavat. Kirjastotyön arvot on määritelty uusiksi ja ne ohjaavat nyt muutostyötä niin tilallisesti kuin toiminnallisesti.

Tärkeät arvot

Aiemmin Aineisto isolla A:lla oli keskiössä. Tärkeät kirjahyllyt täyttivät kirjastotilat kokonaan. Asiakkaat ja henkilökunta hiipivät hyllyjen väleissä etsien toisiaan tai aineistoja. Nyt keskiössä on toinen A eli Asiakas. Tilat ovat viihtyisiä, niissä on paljon oleskelupaikkoja: sohvia, nojatuoleja, baaripöydän tapaisia työskentelypöytiä. Valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Missään ei ole enää loisteputkivalaistusta vaan valo tulee pienistä kohdevaloista, joiden valo on ystävällistä ja lämmintä. Valo rakentaa tunnelmaa. Vierailimme kahdeksassa eri kirjastossa ja jokaisessa kiiteltiin uutta valaistusta.

Muita kirjastotyön arvoja ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, välittäminen, kestävä kehitys ja kierrätys. Kirjastot ovat kokoontumistiloja, ne ovat asukkaiden tiloja, joissa he saavat järjestää mitä erilaisimpia tapahtumia. Myös Suomen uusi kirjastolaki painottaa kirjastojen tehtävää demokratian edistäjinä. Norjalaiset ovat jo pitkällä tämän tehtävän toteuttamisessa. Kirjastojen henkilökunnassa on monen alan asiantuntijoita, kirjastoalan osaajien lisäksi myös nuorisotyöntekijöitä, teatterialan ihmisiä, muusikoita, ja lisäksi kirjastot palkkaavat nuoria vetämään harrastuspiirejä tai olemaan muuten avuksi nuorten kanssa.

Oli hienoa kuulla kuinka kirjastoissa halutaan rakentaa yhteisöllistä kulttuuria. Muutama kirjasto on varustettu keittiöllä ja niissä järjestetään pari kertaa viikossa ateria kaikille halukkaille. Lauantaisin on perhepäivä, jolloin myös laitetaan yhdessä ruokaa. Kyseessä on jälleen kierrätys ja hävikkiruoan käyttö. Kirjastolla saattaa olla oma kasvimaa pihapiirissä ja kattoviljelyäkin on suunnitteilla.

Oppsalin kirjaston alueella asuu runsaasti ikäihmisiä ja siellä on tutkittu miten muistiongelmaisia voitaisiin palvella paremmin. Siellä on saatu selville yksinkertaisia asioita, joilla voidaan helpottaa asiointia. Värit ja valot ovat jälleen tärkeitä sekä akustiikka, kontrastit, opasteiden selkeys, tuolien käytettävyys ja ystävällinen palvelu.


Biblo – nuorten kirjasto

Toyenissä on nuorille oma kirjasto, johon ovat tervetulleita vain 10-15 vuotiaat. Aikuisilta on pääsy kielletty. Toki kirjaston työntekijät saavat tulla työpaikalleen, mutta lasten vanhemmat tai muut aikuiset eivät pääse Bibloon kuin pari kertaa vuodessa, kun siellä järjestetään avointen ovien päivä. Mekin pääsimme kurkistamaan Bibloon ennen sen avaamisaikaa. Kirjasto oli hämmentävä. Se oli täynnä erilaisia vempeleitä, autoja, hiihtohissejä ynnä muuta jännittävää. Kirjojakin oli. Saatoit ottaa kirjan ja asettua lukemaan vaikka auton penkille tai kutsuviin pehmytlooseihin. Paikkoja läksyjen tekoon oli runsaasti. Keittiö keskellä kaikkea. Omia eväitä sai syödä tai sitten yhteisruokaa. Tila oli rakennettu nuorison toiveiden mukaan, heiltä kyseltiin unelmista ja peloista ja mitä he tarvitsevat.

Biblossa järjestetään paljon tapahtumia. Tulossa oli iso Egypti-aiheinen tapahtumakokonaisuus, jota rakennetaan yhdessä nuorten kanssa. Tavoite on, että jokainen lukee aiheeseen liittyvän kirjan. Näin lukemistakin viedään eteenpäin.

Opintomatka oli mitä antoisin, ehdimme nähdä paljon ja myös keskustella keskenämme kirjastoista ja niiden kehittämisestä. Oslon esimerkki oli voimaannuttava, siinä oli menty monta askelta eteenpäin kohti tasa-arvoisempaa ja yhteisöllisempää yhteiskuntaa.

Tiina Heinänen

Credite experto! Uskokaa asiantuntijaa. Tietokirjailija Ilpo Probst vierailee Sodankylässä!

Lasten ja nuorten tietokirjapäivää vietetään kirjastoissa perjantaina 30. elokuuta ympäri Suomen. Tietokirjallisuuden edistämiskeskus rahoittaa silloin 20 lasten- ja nuortentietokirjailijan vierailun kirjastoissa. Tapahtuma järjestetään viidettä kertaa. TIETOKIRJA.FI-päivä on osa tietokirjaviikkoa, jota vietetään 26.8.─1.9.

Suomen tietokirjailijat ry on maamme suurin kirjailijajärjestö. Järjestö valvoo tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja, jakaa apurahoja ja palkintoja sekä edistää tietokirjallisuutta. Yhdistyksellä on yli 3 200 jäsentä.

Sodankylä on pohjoisin paikkakunta, joka saa tänä vuonna tietokirjailijan vieraakseen. Ja hän on Ilpo Probst (70 v.), jonka kirjojen aiheita ovat mm. Kiina, Marco Polo, Rooman valtakunta, antiikki, gladiaattorit, roomalaiset, tutkimusmatkat ja viikingit. Ilpo Probst on oppikirjailija, nuorten tietokirjailija, kuvatoimittaja ja opettaja. Hän on uransa aikana ollut tekijänä yli 60:ssä oppi- ja nuorten tietokirjassa. Tämän lisäksi hän on tehnyt monia sähköisiä oppimateriaaleja, cd-romeja ja äänikirjoja ja pelejä. Listalla on myös Suomi-opas maahanmuuttajille.

”Lähtökohtani on ollut tehdä kiinnostavaa, innostavaa, luovaan ajatteluun opastavaa ja kyseenalaistavaa, tutkivaa ja luovaa oppimateriaalia, tarinoita ja sankareita unohtamatta.” Ilpo Probst toteaa ja jatkaa: ” Yksi omia huippuhetkiä oli, kun tein oppilaitten kanssa uudenlaisen latinan oppikirjasarjan Via Novan. Se syntyi yhteistyössä hollantilaisten ja ruotsalaisten tekijöiden kanssa. Sävelsin kirjan tunnukseksi latinankielisen iskelmän Te Amo, sinua rakastan, jonka harjoittelimme hyvin. Vatikaani kehui kirjaa yhtenä parhaista ja järjesti meille tilaisuuden esiintyä paaville Pietarinkirkon aukiolla. Nousimme ylätasanteelle aivan paavin viereen ja aloitimme. Aukio oli täpötäynnä toukokuisena keskiviikkona ja räjähti valtavaan riemuun, kun paavi yhtyi kertosäkeessä lauluumme. Silentium- hiljaisuus! tokaisi paavi ja aukio oli hiirenhiljaa. Continue, sanoi paavi ja saimme jatkaa. Oppilaat saivat jutella paavin kanssa tilaisuuden lopuksi. Tämä oli heille uskomaton elämys.”

Ilpo Probst on tehnyt ja kehittänyt oppimateriaaleja useilla aihealueilla. Asiantuntijoina hänellä on ollut monia tieteen huippuja ja seikkailijoita kuten esimerkiksi Thor Heyerdahl, joka purjehti Kon-Tiki lautalla yli Tyynen meren sekä Asterixin piirtäjä ja suomalainen emeritusprofessori, tiedemies ja tutkija Jaakko Frösén.

Ilpo Probst esiintyy kirjastossa sodankyläläisille viitos- ja kuutosluokkalaisille tietokirjapäivänä elokuun lopussa. Esityksissään Probst pureutuu gladiaattoreihin. Vastauksia tulee esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Keitä gladiaattorit olivat? Miten gladiaattoriksi tultiin ja millaisia gladiaattoritaistelut olivat? Mikä oli Colosseum ja miksi se rakennettiin? Mitä taitoja gladiaattorit tarvitsivat ja mitä he söivät?

Tiina Heinänen