Alisa, Väylän tytär

Ritva-Elina Pylväksen kirja Alisa, Väylän tytär (Väyläkirjat) on yksi teos lukuisassa lappilaisten kirjojen joukossa, jotka ovat Lappi-kirjallisuuspalkintoraadin luettavina. Vuosien 2017 ja 2018 (sekä 2016 marras-joulukuun) lappilaiset tai lappilaislähtöisten tekijöiden kaunokirjalliset teokset ovat mukana jaettaessa seuraavaa palkintoa 8.2.2019 Torniossa. Tiedossa on jälleen yleisöäänestys, kun palkintofinalistit sekä lopullinen valitsija julkaistaan itsenäisyyspäivän tienoilla tänä vuonna.

Pylväksen kirja vie lukijan 1800-luvun elämään Väylän varrelle, sen molemmille rannoille. Alisan mukana lähdetään Alatorniolta Ala-Vojakkalaan ja siitä lopulta Kolarin Kelloniemeen. Nuoren tytön elämä ei ole helppoa, jo kahdentoista vuoden iässä pitää lähteä kauas vieraaseen taloon piikomaan, kun isä kuolee ja äiti joutuu pois perheen pikkuisesta asumuksesta. Piika pärjää, kun on ahkera ja tunnollinen. Mutta kun koittaa kesä ja tummat silmät viettelevät alkaa vielä ankarampi arki. Vatsa kasvaa ja ensimmäinen lapsi syntyy maailmaan. Yksinäisen äidin osa on karu.

Pylväs käyttää kirjassaan taitavasti ja elävästi tornionlaaksolaista murretta. Tarina kulkee muutenkin jouhevasti ja loogisesti. Kirjoittaja on lähtenyt kirjassa selvittämään oman kotipaikkansa pihapiirissä olleen haudan arvoitusta. Hauta on ollut pelottava ja se vaatii selitystä vielä vuosien jälkeenkin. On tapahtunut raaka murha, jossa uhrin jalat on sahattu poikki, jotta ruumis mahtuisi kuljetusahkioon. Murhan historia selviää asiakirjalähteistä, mutta se ei selitä outoa hautaa omassa lapsuusajan pihapiirissä. Ehkä Pylväs kirjoittaa vielä lisää saadakseen haudan salaisuuden päivän valoon.

Alisan tarinaan kuuluvat eeliäiset, jotka kertovat vieraiden tulosta ja ennustavat tulevia tapahtumia. Eeliäinen voi tulla valveilla tai unessa. Sen viestiä on hyvä kuunnella. Tarinassa eletään myös Lars Leevin aikaa. Palava saarnaaja saa ihmisiä uusiin ajatuksiin ja ruustinna Briitta-Kaisa ruokkii tarvitsevia Pajalan pappilassa kahdesti viikossa. Alisalla on monta myllerrystä elämässään, mutta hän elää pitkään ja lopulta seesteisesti.

Kirjan henkilöillä on vastineet todellisuudessa, mutta kirjailija on käyttänyt luovaa vapautta tarinaa kertoessaan.
Lapin kirjastoissa on kesän ja syksyn aikana kirjanäyttelyitä lappilaisista kirjoista, jotka ovat mukana Lappi-kirjallisuuspalkintokisassa. Niitä kannattaa lainata kotiin luettaviksi!

Tiina